Muuttokin on melkein valmis, vielä viimeiset kamat vanhalta kämpältä viikonloppuna tänne niin on sekin tehty. Tykkään uudesta kodistani ihan tosi kovasti!
Pää on aika ajoin niin sekaisin, ettei siitä ota kukaan mitään selvää. Kutakuinkin kaikki hyvin, ajoittain hajottaa niin, että oksat pois. Mutta eikös se tästä taas... vähintään kerran päivässä tekee mieli juosta päin seinää.
Ehkä asiat sit alkaa jossain kohtaa luistaakin. Jos jotain positiivista haluaa etsiä niin... no en tiiä. Kivusta tietää et on hengissä? Ja tuntuu ainakin kivat asiat selkeästi kivalta.
Siivet joskus katkeaa, mut onneks mulla on ihania ystäviä, jotka lainaa luutaa jatkamiseen. Must on hyvää vauhtia tulossa melko vittumainen ämmä, tai sit must vaan tuntuu siltä. Eli alpit ja laamafarmi ehkä kutsuu vielä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti