maanantai 20. helmikuuta 2012

Suurin suru on sanaton

Maailman vaikein, lopullinen päätös on tehty. Rakas hevoseni, elämäni hevonen, ensimmäinen oma hevoseni lähtee viimeiselle matkalle kohti taivaslaitumia. Olo on käsittämättömän tyhjä. Jäljelle jää vain kauniit muistot rakkaasta.

Rakastan sinua ikuisesti.

Kaikki muukin menee pääosin päin vittua. Olis liian helppoa jos kaikki menis hyvin, jos ei ihastuis kehenkään, kukaan ei kuolis ja näin. Mut ei, ni vittu ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti