Tämän viikon aikana on ehtinyt miettiä yhtä ja toista. Olen nauranut, itkenyt, kiukustunut, tullut onnelliseksi. Asioita tapahtuu. Koko ajan. Joskus tuntuu, ettei ehdi edes reagoida kaikkeen. Ettei pysy mukana. Mä mietin asioita ehkä enemmän kuin edes pitäisi, tai paremminkin enemmän kuin kannattaisi. Mietin myös sellaisia asioita, joille en ihan oikeasti voi mitään. Mietin mille asioille voin.
Itselleni voin. Teen asioita niin, kuin haluan ja kuten tiedän olevan paremmaksi itselleni. Joskus tuntuu, että teen myös niitä asioita, jotka eivät ole niin hyväksi. Mutta niin se kai menee jokaisella.
Liika mietintä ja stressaaminen ja murehtiminen väsyttää, ihan älyttömästi. Väsyttää niin paljon, että hetkittäin pelkään joutuvani samaan tilanteeseen. Hetkittäin pelkään, että huomaan tekeväni itse samanlaisesti.
Just run.
Liikkuminen pitää mun pään kasassa. Tulee hyvä fiilis koko kroppaan. Hyvän olon lisäksi se toki tuo tavoitteita aina ihan hiukan lähemmäs, ja vaikka niiden saavuttamiseen meneekin aikaa, on se sen arvoista. Olen saanut tarpeekseni nykyisestä, tarvitsen ja haluan muutosta.
Music on, world off.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti