Oon tässä nyt kaks tuntia miettinyt sitä, että kuinka kätevää olis kun vois purkittaa ajatukset ja ottaa ne sieltä sitten ihan yksi kerrallaan pohdittaviksi. Olis paljon helpompaa. Vaikka kaks purkkia. Pikkuajatukset ja sitten ne ajatukset, jotka vetää koko ajatuskerän tuhanteen umpisolmuun, vaikka eivät nekään elämää kaatavia kai ole.
Olen aika huolissani. Ystävästä. Koska 'ihan ok' ei ole riittävä. Ei ole. Koska sen näkee, ettei se ole ihan niinkään. Mä en tiedä mitä tekisin.
Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti