#sundaymorning

Aamulenkillä koko muu maailma nukkui vielä. Oli ihanan hiljaista ja rauhallista. Tuli lenkin jälkeen niin hyvä fiilis, että muisti taas miksi sinne kannattaa raahautua, vaikka lähteminen välillä tuntuukin vaikeelta. Tänään ei kyllä lähtökään ollu hankalaa.

Aiemmin mainitsin kuvausretkestä J:n kanssa, joten tässäpä pari napsua siltä kerralta. Eurajoella käytiin sähläämässä, kotonurkilla siis!

Ja loppuun vielä #kutsumua -kampanja. Mun mielestä yks tärkeimmistä kampanjoista pitkään aikaan. Kunhan tämä juttu ei vain eskaloituisi niin kuin esimerkiksi tuo ice bucket challenge. Tehdään jotain, että tehtäisiin jotain, mutta unohdetaan miksi. Koulukiusaaminen, ja kiusaaminen ylipäätään ihan missä tahansa, on oikeesti tosi shiti juttu. Kukaan ei ole oikeutettu runnomaan toisen ihmisen itsetuntoa. Jokanen meistä on arvokas. Viis siitä miltä näyttää, miten pukeutuu, mistä tykkää tai mistä on kotoisin. Vahvimpaankin meistä sattuu, kun kiusataan.
Mä en koskaan puhunut siitä kellekään, ettei kiusattais enempää. Mä olin ekaluokkalainen, kun mun koulukummi kiusasi ja heitteli jääkokkareita päin. Enkä koskaan puhunut mitään.
Ne kaikki sanat, mitä sanottiin kouluaikana, vaikuttaa edelleen.
Ja mä en edes ole kokenut niin pahaa kiusaamista kuin moni muu. Se sattuu. Ei tehä sitä kellekään. Missään.
Joten:

#aamutreeni

Jumanskega et tuntuikin hyvältä päästä liikkeelle kunnolla. Kävinhän mä jo eilen aamulla pienellä hölkällä, mut tänään pääsin kunnolla. Joskaan en ihan niin pitkää lenkkiä uskaltanut juosta kuin oisin halunnut, mutta pääsin kuitenkin. Siihen lihaskunnot päälle ja olo on mahtava!

Loppuun ajattelin ihan vaan kaikkien iloks ja riemuks lätkästä oman naamarini, ei kylläkään tältä aamulta tuo kuva. Ei mulla sitte muuta.

Ps. Love my girl. ♥

#siirappia

Viimeistä saikkupäivää viedään. Olen kertakaikkisen helpottunut, että pääsen huomenna töihin. Vielä kun saa ittensä juoksukuntoon, niin saa tämän pääkopan selvitettyä.
Tämän päivän ajattelin käyttää jollain tapaa vähän hyödykseni ja puuhailla kotona kaikkia juttuja, mitä normaalisti tulee vaan siirrettyä. Vaatekaappi on siivottu ja pyykkiä pesty - vielä yks koneellinen ja pölyjen pyyhintä. Sit alkaa oikeesti loppua tekeminen kesken.

Ja sitten vielä:

#sairasloma

Niinhän siinä sitten kävi, että flunssa iski oikein kunnolla ja kuumeen kera, eli sairaslomaa pukkas. Maanantaina olin töissä ja sekin meinas olla todella pitkä päivä. Nyt alkaa käydä aika pitkäksi kotona ja sitä hikilenkkiä ihan oikeesti kaivattais. No, pitää malttaa vielä, että saa ittensä kunnolla kuntoon ensin.

Eilen illalla oli piristävä (ja voisin laittaa pääni pantiksi, että myös parantava) reilun tunnin mittainen Skype puhelu tonne rapakon taakse. Hihi.

I try to take one day at a time but sometimes several days attack me at once.

#sunnuntaimökötys

Pitihän se arvata, että paukahtaa kipeäksi juuri kun juoksu alkaa taas kulkea. Nyt kiukuttaa. Pää todella kaipais kunnon hikilenkkiä. Flunssasta huolimatta kävin kyllä kävelylenkillä, huomasi puolikuntoisuuden kyllä, kun oli yhtä hikinen kuin juoksun jälkeen... No, eikös tästä selvitä ja jatketa entistä kovemmalla tempolla.
Pikkasen reilu viikko oltu polttamatta ja fiilis on kyllä sen verta hyvä, että ei tulis mieleenkään lipsahtaa.

Tuli vaihdettua pitkästä aikaa kuulumiset Mellyn kanssa pitkän kaavan mukaan! On se vaan ihan huipputyyppi. Erääseenkin kuvaan neidin kommentti oli "OMG you're so sweet together I'm going to get diabetes", joka luonnollisesti sai mut hymyilemään todella leveästi. Ollaanhan me!

Se olis sitten 13.9. uutta tatuointia hankkimaan. Olen niin innoissani, että mahtaa tää kolmen viikon odotus tuntua pitkältä.

Flunssasta huolimatta suuntaan ulos luukusta ja J:n kanssa kuvailemaan, elikkäs mikäli jotain julkaisukelpoista tulee niin niitä sitten myöhemmin.

Sunnuntai on NIIN tylsä päivä. Aamen.

#love

Love you to the moon and back.//

Että tuitui, tykkään. <3

Söpöilystä uuteen mottoon: Don't stop when it hurts. Stop when you're done.