Eilen illalla oli kyllä taas vitutus huipussaan. Syynkin tiedän, mutta sillä ei nyt tässä kohtaa ole yhtään mitään merkitystä. On aika jees olla välillä niin, vähän ehkä jopa välinpitämätön. Joskus edes...
Mul ol eilen kuitenkin niin loistokasta aamupalaseuraa et ei sitä päivää paljon paremmin ois voinu kyllä aloittaa. Ja olihan myös hauskaa helistörallis kera annin, roosan, oskun ja ponien! Vanhamammakin innostui kärryjen edessä, Heka!
Nyt tarttis lähtee tööööiihiin ja viihtyy siel kymmeneen saakka. Heh?
Mut loppuviikost on tulos ehkä paras aikoihi, jeeoo!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti